Swedish Swedish Örön saari on Facebookissa Avainlippu, Suomalaista palvelua

Nähtävyydet

Saaren päänähtävyydet ovat hienosti säilyneet kasarmialueet, järeät Obuhov-tykit sekä eri-ikäiset puolustusasemat ja linnoitteet.
Lue lisää →

Opastetut kierrokset

Örössä järjestetään opastettuja kierroksia, joiden aikana pääset tutustumaan sekä Örön ainutlaatuiseen luontoon että sota- ja kulttuurihistoriaan. Opastuksen aikana on mahdollista vierailla myös 12 tuuman kasematissa! Lue lisää →

Linnakesaaren historiaa

Örön linnakesaari tutustuttaa rannikkopuolustuksemme historiaan. Esittelemme saaren historiaa lyhyesti sivuillamme. Lue lisää →




linnakesaari

Venäjä linnoitti Örön 1915 – 1917 Suomen ollessa Venäjän autonominen osa. Linnake kuului Pietari Suuren Merilinnoitukseen, joka rakennettiin suojelemaan pääkaupunki Pietaria mereltä tulevalta hyökkäykseltä. Suomen itsenäistymisestä lähtien Örö toimi Suomen puolustusvoimien rannikkolinnakkeena vuoden 2014 loppuun saakka. Örön linnakesaari tarjoaa mielenkiintoisen läpileikkauksen rannikkopuolustuksen historiasta tsaarin ajoilta nykypäivään.

Historialliset päänähtävyydet ovat 12 tuuman kasarmialue ja järeä tykkipatteri, 6 tuuman kasarmialue ja tykkipatteri sekä modernimmat lähipuolustusasemat eri puolilla saarta. Tsaarinaikaiset mukulakivitiet sekä merkityt retkeilyreitit tutustuttavat eri kohteisiin.

Näiden kohteiden lisäksi Örössä on lukuisia pienempiä ilmatorjunta-asemia, miehistökorsuja ja lähipuolustusasemia. Pohjoiskärjen ilmatorjunta-asemat on rakennettu 1980-luvun alussa. Kokonaisuuteen kuului kolme 23 mm ilmatorjuntatykkiä, joita voitiin käyttää myös merimaaleja vastaan sekä maihinnousun torjuntaan. ”Sergei”-lempinimellä tunnetut tykit sijoitettiin betoniasemiin ja suojattiin tarvittaessa hiekkasäkeillä ja naamioverkoilla. Linnoituskokonaisuuteen kuului kallioiden väleihin rakennettuja betonisia miehistösuojia ja majoitustiloja sekä tähystys- ja jalkaväkiasemia.

Lue lisää linnakkeen historiasta →

 


12 tuuman kasarmialue

Örön saarelle rakennettiin kolme tykkipatteria, joista 12 tuuman patterialue rakennuksineen on laajin kokonaisuus. Patteriin on kuulunut neljä järeää, 12-tuumaista Obuhov-tykkiä. Kasarmialueella on ollut sairastupa, miehistökasarmi, toimisto, ruokala, varusmiessauna ja varasto- sekä huoltorakennuksia. Keskeisimmät alueella olevat rakennukset ovat peräisin Venäjän vallan ajalta. Örön erikoisuus ja maailmanlaajuisestikin asehistoriallinen harvinaisuus ovat 12 tuuman (305 mm) järeät Obuhov-tykit. Tykin ammus painaa lähes 500 kiloa ja sen kantama on liki 45 kilometriä. Alun perin Örössä oli neljä järeää tykkiä. 1930-luvun lopulla kaksi tykeistä siirrettiin Viipurin lähelle, Säkkijärven Ristiniemelle. Samassa yhteydessä kahden jäljelle jääneen tykin avoasemat betonoitiin umpinaisiksi. Örön tykeillä osallistuttiin 26.7.1941 käytyyn Bengtskärin taisteluun ja viimeksi niillä on ammuttu 1970-luvun alussa.

6 tuuman patteri ja kasarmialue

Linnakkeen rakentamisaikana 1910-luvulla Eteläkärkeen sijoitettiin neljä kuuden tuuman Canet-tykkiä (152/45 C). Tykit olivat venäläisvalmisteisia ja edustivat rannikollamme tuon aikakauden yleisintä tykkityyppiä. Ensimmäisen maailmansodan aikaisella linnoittamismenetelmällä tykit asennettiin rinnakkain. Miehistölle rakennettiin suojatilat patterin taakse ja myös tykkien väliin sijoitetut ammuskaapit rakenteineen tarjosivat suojaa taistelutilanteissa. Patterin henkilöstön asuin- ja huoltorakennukset rakennettiin taaemmaksi lähinnä sääolojen sanelemana. Rakennuksia alueelle kohosi reilu kaksikymmentä. Suurimmat hirsirakennukset, massiiviset kellarit ja myöhemmin rakennettu, rannan tuntumassa sijainnut miinavarasto ovat säilyneet hyvin. 120 mm patterialue Örön länsipuolisen laivaväylän puolustus toteutettiin rakentamalla 1910-luvulla tykkipatteri länsirannan tuntumaan tälle Batavian korveksi nimetylle alueelle. Patteri varustettiin kolmella 120 mm Canet-tykillä ja yhdellä 75 mm Zenit-ilmatorjuntatykillä. Patterin lisäksi alueelle rakennettiin tie sekä parikymmentä asuin- ja huoltorakennusta.

Lue lisää linnakkeen historiasta →

 


LINNAKKEEN RAKENTAMINEN

Sota Japanissa löi laineitaan Suomenlahdelle

Venäjä menetti vuonna 1905 käydyssä Tsushiman taistelussa lähes koko Itämeren laivastonsa. Pääkaupunki Pietari sijaitsi Suomenlahden pohjukassa, ja uhkana oli saksalaisten hyökkäys mereltä käsin. Hyökkäyksen torjunta olisi ollut vaikeaa ilman laivastoa. Laivaston menettämisen jälkeen päädyttiin linnoittamaan Suomenlahti, sillä se oli sekä nopeampaa että edullisempaa kuin uuden laivaston rakentaminen.

Linnoitusketjun eteläisin linnake oli Sõrven niemen eteläkärjessä ja pohjoisin linnake Kustavin Katanpäässä, aiemmalta nimeltään Lypertössä. Massiivisen linnoitusketjun nimeksi tuli Pietari Suuren Merilinnoitus. Yksi tämän linnoitusketjun rannikkolinnake rakentui Öröhön.

Örön linnakkeen rakentaminen käynnistyi vuoden 1915 tammikuussa Itämeren laivaston komentajan N. O. von Essenin käskyllä. Rakentaminen aloitettiin järeän tykkipatterin perustoista. Tykkipatterien ohella Öröhön rakennettiin muun muassa kolme kasarmialuetta, kilometreittäin mukulakiviteitä, kaksi satamaa, kapearaiteinen rautatie ja valonheitinasema.

Kartan kaaret kuvaavat tykkipatterien ampumasektoreita.

Rakentajat

Linnoitustyömailla työskenteli satoja työntekijöitä. Osa oli lähiseutujen palkattua työväkeä, osa venäläisten vankeja. Linnaketyömaat olivat sijaintikunnilleen hyvinvoinnin takaajia, vaikka usein taustalla oli myös kipeitä maa-alueiden pakkolunastuksia. Linnakkeet tarjosivat rakennusaikana töitä ja monin paikoin ne virkistivät myös sosiaalista elämää, vaikka nimellisesti kanssakäynti venäläissotilaiden ja suomalaissiviilien välillä olikin kiellettyä.


Venäläisten vankien ohella rakentajien joukossa oli myös suomalaisvankeja: Örön linnakkeelle perustettiin kesällä 1916 merisiirtola. Sen työvoimana oli Helsingin kuritushuoneen vankeja ja urakkana osallistua muun muassa järeän tykkipatterin rakentamiseen. Vankivahvuus oli enimmillään lähes 350 vankia ja työntekijöitä oli hieman yli 30. Vangit asuivat tarkoitusta varten vuokratussa asuntolaivassa. Merisiirtolan toiminta päättyi marraskuussa 1916.

 

 

 

 

ÖRÖN LINNAKE 1918-2014

 

Paraati 1920-luvulla, paikkana on nykyinen helikopterikenttä. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

ÖRÖN LINNAKE 1918-2014

Venäläisten jälkeen Örö siirtyi päivämäärällä 1.5.1918 rannikkopuolustuksen käyttöön ja 1.8.1921 perustetun Turun Erillisen Patteriston miehistön siirryttyä linnakkeelle syys- lokakuussa 1921 sai Örö miehityksen. Syksyllä saapuneet alokkaat majoitettiin kahdentoista tuuman patterin kasarmille. Russarön linnakkeella olleet varusmiehet puolestaan siirtyivät Örön kuuden tuuman kasarmille. Rannikkotykistön linnakkeena saarella annettiin rt-koulutusta. Tykkikoulutus hoitui alkuun kuuden tuuman tykeillä, mutta 1920-luvun lopulla alettiin valmistella koulutuksen antamista myös kahdentoista tuuman tykeillä.

Linnakkeen vahvuus on vaihdellut eri aikakausina. Enimmillään sotavuosina vahvuus oli yli 400 miestä. Sotavuosina kovin tulikaste Örön linnakkeella oli Bengtskärin taistelu heinäkuussa 1941. Linnake osallistui taisteluun sekä kuuden että kahdentoista tuuman tykeillä. Linnakkeen tulta johdettiin Bengtskärin majakasta. Hankoniemen palauduttua suomalaisille tilanne Örössä ja muilla aiemmin vuokra-alueen tuntumassa olleilla linnakkeilla rauhoittui ja joukkoja siirrettiin Karjalaan ja Kannakselle.

Päiväohjelma vuonna 1922 oli seuraava:

5,30 ap Herätys (talvella herätys oli klo 6)
5,30-6,45 Voimistelu, vuoteitten kuntoonlaittaminen, tupien puhdistus ja teen jako
7,00-7,45 Oppitunti sotilaallisista aineista
8-11,00 Ulkoharjoitukset
11-2 ip Ruokailu ja lepo
2-4,30 Ulkoharjoitukset, pistintaistelua, tähtäämistä, käsigranaatinheittoa, etäisyyksien arvioimista, myöskin voimistelua, leikkiä j.n.e.
4,45-5,30 Kiväärin ja aseitten puhdistusta, vaatetus ja varusesineitten kuntoonlaittamista
5,30-6,15 Illallinen
6,15 Päiväkäskyn jako
6,15-7,45 Kansalaisopetusta (lukemista, kirjoittamista j.n.e laulua
10,00 Iltahuuto ja rukous, komppanioittain

Sotilaita kuuden tuuman kasarmin edustalla 1940-luvulla. YKSITYINEN KOKOELMA

 

Örössä on annettu koulutusta useina vuosikymmeninä

1950-luvulla Russarö toimi Hangon Rannikkopatteriston pääkoulutuslinnakkeena ja Örössä annettiin tuolloin vain aselajiin kuuluva erikoiskoulutus. Kuusikymmentäluvulla tilanne oli toisin päin. Örö toimi patteriston päälinnakkeena ja Russarö oli kakkoslinnake. Yhtenä tekijänä tähän oli Örön väljät tilat. Örössä oli koulutettavana mm. tutkapuolen kokelaita ja viestialiupseereita. Koulutusta annettiin myös tulenjohto-, mittaus- ja tuliasemalinjoilla.

Siirryttyään Turun Rannikkotykistörykmentille vuoden 1969 alusta Örö muuttui vahvennetuksi vartiolinnakkeeksi. Ensisijainen tehtävä Örössä oli tuolloin merivalvonta. 1970-luvun lopulla rykmentissä tapahtuneiden organisaatiomuutosten myötä Örö sai lisää valmiusvelvoitteita ja koulutusvastuuta ja vuonna 1980 linnake muuttui jälleen koulutuslinnakkeeksi. Örö toimi aktiivisena linnakkeena aina vuoteen 2006 asti.


Linnakkeen vanha ampumarata oli peräisin Venäjän vallan ajalta eikä täyttänyt enää ampumaradalle asetettuja vaatimuksia. Ampumarata sijoittui maastoon siten, että radan ollessa käytössä piti liikenne sen halki kulkevalta tieltä katkaista. Ampumapaikkoja radalla oli vain kuusi ja ammuttajia linnakkeella yleensä vain kaksi. He tekivät pitkää päivää ammunnan opettamisessa ja korvat soivat kauan ammuntojen päättymisen jälkeen. Uutta ampumarataa alettiin suunnitella saaren länsiosiin ja radalle tehtiin avohakkuu kohti rantaa. Toisessa päässä hakkuaukko rajoittui lähes suoraan sulkeis- ja helikopterikenttään. Raivaus oli vielä työn alla, kun eräänä yönä linnakkeen yli lensi potkurikone melko matalalla. Koneen kansallisuustunnuksia ei näkynyt, mutta arveltiin ettei kone ollut ainakaan suomalainen. Todennäköistä onkin, että kyseessä oli itäisen naapurimaamme kone, joka kävi kuvaamassa raivauksen alla olevaa aluetta. Ilmasta käsin raivattu alue ja sen itäpuolella oleva kenttä saattoi hyvinkin näyttää työn alla olevalta lentokentältä. Rakentaminen kuitenkin jatkui entisellään ja lentokentän sijaan linnake sai kaipaamansa uuden ampumaradan vuonna 1963.

 

 

Örön tykit

Örön linnakkeelle kohosi rakennusaikana kolme patterialuetta. Kahdentoista tuuman patteri rakentui saaren itäosiin, kuuden tuuman patteri saaren eteläkärkeen ja 120 mm patteri saaren länsiosiin. Kunkin patterialueen yhteyteen rakennettiin tarvittavat asuin-, huolto- ja varastotilat.

12 tuuman tykki alkuperäisessä avoasemassaan vuonna 1925.JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

Järeä eli kahdentoista tuuman patteri
305 mm 52 kaliiberin merikanuuna
mallia Obuhov

Patterille rakennettiin kaksi jaosta, joissa molempiin sijoitettiin kaksi tykkiä. Vuonna 1929 tykkiasemia kunnostettiin, takaa avoimet asemat rakennettiin umpinaisiksi ja katettiin kääntyvällä betonikatolla. Ensimmäiset ammunnat suomalaisten toimesta ammuttiin elokuussa vuonna 1930. Kaksi Örön järeää tykkiä siirrettiin 1930-luvun lopulla Viipurinlahdelle Ristiniemeen. Sotavuosina Örön järeä patteri tulitti Neuvostoliitolle vuokratun Hankoniemen aluetta ja patteri osallistui myös Bengtskärin taisteluun. Viimeisen kerran Örössä on ammuttu järeällä tykillä heinäkuussa 1971.

Kuuden tuuman tykki Örön eteläkärjen patterilla. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

Raskas eli kuuden tuuman patteri
152 mm 45 kaliiberin merikanuuna
mallia Canet

Nelitykkinen kuuden tuuman patteri oli 1920-luvulla aktiivisessa harjoituskäytössä. 1930-luvulla osa tykeistä hajasijoitettiin uusiin rakennettuihin asemiin. Jatkosodan aikana heinäkuussa 1941 yksi kuuden tuuman tykki siirrettiin Öröstä Bolaxin linnakkeelle. Jäljelle jääneet kolme tykkiä poistettiin Öröstä ja tilalle niiden asemiin sijoitettiin tilapäisesti 120 mm tykit. 1950-luvulla kuuden tuuman patteria alettiin uudistaa ja vuonna 1963 Örössä oli valmiina nelitykkinen patteri: hajasijoitettuna ja Canet’n putket oli korvattu Tampellan uusilla 152/50-putkilla.

 

120 mm tykki Örön Bataviankorvessa, kuva vuodelta 1922. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

120 mm patteri
45 kaliiberin merikanuuna
mallia Canet

Länsirannalle Bataviankorveksi kutsutulle alueelle rakennettiin alkujaan nelitykkiseksi suunniteltu 120 mm patteri. Asemiin sijoitettiin kolme 120 mm tykkiä ja yksi 75 mm ilmatorjuntatykki. Ilmatorjuntatykkejä oli rakentamisaikana muillakin pattereilla: kuuden tuuman patterilla yksi ja kahdentoista tuuman patterilla kaksi. 120 mm patteri purettiin 1920-luvun puolessa välissä.

 

 

 

 

 

RAKENNUKSET

Kahdentoista tuuman kasarmialue rakennusaikana 1916. Oikeassa reunassa näkyy kahden tykin tilapäissuojat ja niiden alapuolella kasarmirakennus. Kuvan vasemmassa laidassa on entinen upseerirakennus (ja eräässä vaiheessa myös upseerikasino), joka toimi pitkään myös linnakkeen toimistona. Kuvan keskellä on nykyinen ruokala. JOHANNA PAKOLAN KOKOELMA

Rakennusaikana Öröhön kohosi yli sata rakennusta.

Näistä osa oli tilapäiseksi tarkoitettuja rakennuksia, osa taasen hirsitaloja, jotka ovat yhä tänä päivänä käytössä. Eniten rakennuksia kohosi kahdentoista tuuman alueelle, jossa vuonna 1919 todettiin olevan 58 rakennusta. Kuuden tuuman kasarmialueella rakennuksia oli kaksikymmentä ja pikkupatterin luona kolmekymmentä. Näiden lisäksi omilla alueillaan oli vielä sairaalarakennus, satamarakennukset, sotilaskoti sekä kymmenkunta varastokäyttöön tarkoitettua vajaa.

Lähes kaikki hirsirakennukset ovat yhä olemassa. Tilapäiseksi rakennettuja rakennuksiakin on jokunen olemassa ja sadassa vuodessa saarelle on kohonnut myös useita uusia asuntoja, varastoja sekä uusi sotilaskoti. Viimeinen laajempi rakennushanke ajoittuu 1980-1990-lukujen taitteeseen, jolloin Öröhön rakennettiin kokonaan uusi asuinalue, niin kutsuttu paritaloalue.


Myöhäisempää rakennuskantaa edustaa Mekka-nimellä tunnettu rakennus. 1940-luvulla valmistunut rakennus on toiminut pääasiassa asuntona. YKSITYINEN

 

 

 

 

ELÄMÄ LINNAKKEELLA

Örössä asui linnakkeella työskentelevien sotilaiden ohella useimmiten myös heidän perheensä. Elämä eristäytyneellä saarella oli omanlaistaan, mutta monin osin se muistutti elämää missä tahansa. Suurimmat eroavaisuudet löytyi kulkuyhteyksissä ja monien palveluiden puuttumisessa. Ruokahuolto hoitui ennakoinnilla ja kohtuullisella omavaraistaloudella, ja linnakkeen muonavarastosta saattoi tehdä myös hankintoja. Ympäröivä luonto tarjosi aarteitaan kalastusta ja metsästystä harrastaville sotilaille. Etenkin lapsille saari oli lähes paratiisi: leikkikavereita löytyi ja tutkittavaa riitti. Myös lasten koulunkäynti hoitui toisinaan saaressa: Örössä toimi oma kansakoulu vuosina 1959-1971. Koulun lakkauttamisen jälkeen Öröstä alkoi poismuutto: lapsiperheiden äidit muuttivat lapsineen lähemmäs kouluja. Sotilaat ryhtyivät reppureiksi, jotka asuivat viikot saarella ja viikonloput perheidensä luona.

 


Örön koululaisia lukuvuonna 1959-1960. YKSITYINEN KOKOELMA

Muistoja Öröstä:

Marsalkka Mannerheim vieraili Örössä vuonna 1935. Kertoja ei muista kumpi alus oli kyseessä, Väinämöinen vaiko Ilmarinen. Mutta tapaamisen hän muistaa. Kertoja veljinensä seisoi lähes suorassa rivissä pituusjärjestyksessä ihmettelemässä suurta sotaherraa. Mannerheim huomasi pojat, pysähtyi, katsoi heitä hetken tutkivasti ja sanoi pojille: " -Sanokaa pojat äidillenne, että niistää teidän nenät."

 


Kahvitauko kahdentoista tuuman kasarmin takapihalla kesällä 1939. YKSITYINEN KOKOELMA
Talvisodan ajan kertoja asui perheensä kanssa Örössä. Isä palveli linnakkeella ja äiti auttoi sotilaskodissa. Erään kerran ilmahälytyksen aikana kertoja oli äidin kanssa kasarmialueen pihalla, ja he juoksivat lähimpään rakennukseen turvaan. Vasta jälkikäteen heille sanottiin, että he olivat suojautuneet asevarastoon, eli huonoimpaan mahdolliseen paikkaan mitä linnakkeelta vain löytyi. Ammuntoja Örössä oli sotavuosina verraten vähän, suurimpana tekijänä tähän oli hyvä ilmapuolustus. Osa linnakkeelle saapuneista alokkaista joutui kuusikymmentäluvun alkupuolella täyttämään patjansa oljilla, joita oli varastoituna ison laiturin läheisyydessä olevassa vajassa. Eräs epäonninen alokas onnistui sullomaan patjansa täytteeksi olkien ohella myös yhden olkikasassa lymyilleen käärmeen. Sen olemassaolo paljastui vasta iltasella nukkumaanmenon aikaan, kun patjan täytteet alkoivat liikkua oudosti. Tapahtuma aiheutti tuvassa melkoista sekasortoa ennen kuin käärme saatiin muualle. Örössä asuvalla upseerilla oli saaressa ajopelinään Simca. Auton parhaisiin puoliin ei lukeutunut käyntiinlähtö. Eräänä yönä toista lastaan odottavan rouvan synnytys käynnistyi. Ainut keino siirtää rouva saaren toisessa päässä olevalle laiturille oli juuri tuo Simca, ja niinpä kertoja auton omistajan kanssa alkoikin pimeässä yössä lykkimään Simcaa pitkin eteläkärjen hiekkatietä toiveenaan saada se käyntiin. Lopulta auto sankan savun kera lähti käyntiin, rouva pakattiin autoon ja ajettiin laiturille. Laiturilla oli jo odottelemassa lähisaarelta tullut kätilö, jonka ensikommentti savun keskellä autossa istuvalle rouvalle huonolla suomella oli ”…Hyvä rouva ollako te jo kuollut tässä savussa…”. Rouva oli kuitenkin hyvissä voimissa ja matka mantereelle alkoi. Hänen synnytysmatkansa jatkui merivartioston veneellä, ja lapsi syntyi Kasnäsin laiturissa.


Henkilökunnan asuntojen taso vaihteli kaikilla maamme rannikkolinnakkeilla, niin myös Örössä. 1950-luvulla Öröhön valmistui upea ja moderni rivitalo, joka tarjosi ennenäkemättömän hienoja asuntoja. Aiemmin lämmitys oli hoitunut puilla, joita varusmiehet olivat tuoneet henkilökunnan asuntoihin. Uudessa rivitalossa, joka jo sinällään oli erikoisuus rannikkolinnakkeella, oli keskuslämmitys. Asuminen muuttui kertaheitolla helpoksi. PUOLUSTUSVOIMAT

Rantasaunan, tuttavallisemmin pikkupappilan, pihaan haluttiin lipputanko, mutta tiedettiin että pyytämällä sitä ei milloinkaan saada. Sattuma puuttui peliin ja kahdentoista tuuman jaoksen päällä ollut tanko katkesi myrskyssä alaosastaan. Tilaisuus käytettiin tietenkin hyväksi ja katkenneen tangon tilalle tilattiin uusi. Tilattu uusi tanko saapui linnakkeelle ja se sijoitettiin katkenneen tilalle. Katkennutta tankoa puolestaan lyhennettiin alaosastaan vajaan metrin verran ja todettiin, että siitä saadaan vielä hyvä tanko saunan pihamaalle. Pikkupappilan pihamaalle lähetettiin eräänä aamuna varusmies, joka polki lapio mukanaan kohti työmaataan. Varusmiehelle oli sanottu, että kaivaa kunnes vääpeli tulee ilmoittamaan milloin kuoppa on riittävän syvä. Poika kaivoi tunnollisesti ja hieman ennen puolta päivää vääpeli äkisti muisti, että poikahan kaivaa varmaan edelleenkin, sillä hän oli kokonaan unohtanut luvanneensa mennä katsomaan työn edistymistä! Vääpeli polki pyörällä Pikkupappilan pihamaalle ja totesi syvällä kuopassa olevalle varusmiehelle, että kuoppa on riittävän syvä. Lipputanko pystytettiin huolella kaivetun perustuksen päälle ja se on vankasti pystyssä edelleenkin.

 

 

LUE LISÄÄ?

Johanna Pakolan kirja Örön linnake on ostettavissa mm. verkkokaupassamme →

 

 

 

 



Opastetut kierrokset

Kesäkuukausina opastettuja kierroksia järjestetään päivittäin. Vakiokierrosten osallistujamäärä on rajoitettu ja kierroksille tulee ilmoittautua etukäteen Örön Varusvarastolla. Kierrokset lähtevät 12’’ kasarmialueelta, Varusvaraston edestä. Kaikki päivittäiset opastukset ovat suomeksi. Mikäli haluat opastuksen ruotsiksi tai englanniksi, voit varata ryhmällesi yksityisopastuksen. Yksityisopastus sopii hyvin myös suuremmille ryhmille tai henkilöille, jotka ovat jo ehtineet tutustua Öröhön. Yksityisopastuksen reitti määritellään tapauskohtaisesti ryhmän toiveiden mukaan ja näin ollen opastus voi olla myös vakio-opastusta pidempi tai lyhempi. Yksityisopastuksia voidaan järjestää myös kesäkauden ulkopuolella.


Opastukset hinnasto

Pitkä opastus 1,5-2h
9,5€, lapset 4-12v 6,50 €
(sis. vierailun 12” tykin kasematissa).

Opastus 12” tykin kasematissa
6,50€, lapset 4-12v 3,5€.

Aikataulut



YHTEYSTIEDOT:

59.8113° N, 22.3274° E
Info:
info (at) visitoro.fi
+358 40 144 7773
Satamainfo: +358 40 144 7769

Yhteistyötahot →


Metsähallitus
VisitKimito
Saaristomeri

Ylös